Lentokonearkeologiaa

Tapaus 1:

Messerschmitt BF 109 E-7:
Yksikkö: 4./JG 5
Tunnus: Valkea 5
Paikka: Maaninkavaara
Aika: 9.11.1942
Lentäjä: Ogfr (Obergefreiter) Gustav Luther
Lähde: Hannu Valtonen, Lapin Lentokoneenhylyt,
       sivu 202, tapaus 60

”9.11.1942 klo 07.49 starttasivat kahdella BF 109 E:llä Uffz. Zeuschel ja Ogfr. Luther säätiedustelulennolle Muurmannin radalle Rutsin-Tsupan alueelle. Kumpikaan kone ei palannut takaisin tukikohtaan ja ovat oleet siitä lähtien kadoksissa”.

Kerrottua: Maantiellä marssiva suomalainen sotilasosasto näki miehen laskeutuvan varjolla metsään, mutta kukaan ei tehnyt asiasta ilmoitusta. Se olisi näet tiennyt etsintöjä ja marssijat olisivat juuri olleet niitä etsijöitä. Ohjaaja laskeutui puuhun ja joko oli haavoittunut tai sitten löi itsensä niin pahasti ettei pystynyt itseään vapauttamaan vaan menehtyi siihen. Hänet löydettiin sodan jälkeen marjassa käydessä, muttei hänen kohtalonsa kuulemma juuri ketään sen paremmin liikuttanut, olivathan saksalaisten hävitykset pohjoisessa sitä suuruusluokkaa. Myöhmmin kuitenkin sana vainajasta tuli Deutsche Kriegskräberfursorgen suomalaisen yhteyshenkilön tietoon ja hän kävi toteamasssa kuolleen ihmiseksi ja keräsi maasta mitä nyt vielä oli kerattävissä.

Saksalaiset olivat jääneet kuulemma siihen käsitykseen että ohjaaja oli tullut koneen mukana maahan ja hävinnyt siinä rysähdyksessä olemattomiin. Koneen nokka oli tunkeutunut routaiseeen maahan noin metrin ja särkyminen on ollut todella raju tapahtuma. Niinpä he hautasivat kertoman mukaan ohjaajan koneen putoamispaikkaan täyttämällä sen kivillä. Näitä kiviä siellä tosiaan oli. Edellä olevan perusteella – ja jos kertomukset pitävät paikkansa – on Ogfr. Gustav Luther haudattu kahteen kertaan. Ehkä molemmilla kerroilla tuntemattomana?

Koneesta oli jäljellä 1977 vain vähän silppua. Kertoman mukaan koneen moottorista oli yritetty läheisessä kylässä sodan jälkeen valaa laakereita mutta kuumennettaessa metalliseos räjähti sokaisten erään puuhamiehistä.

Maahansyöksypaikka on Maaninkavaaran ja Karhujärven välisellä tiellä olevan P-paikan läheisyydessä.

Lentäjän jäänteet löytyivät Takkuvaarasta.

Kuvia maahansyöksypaikalta

Tapaus 2:

Petljakov Pe-2
Paikka: Kalliojärvi/Niittyselkä
Lähde: Hannu Valtonen, Lapin lentokoneenhylyt,
       sivu 246, tapaus 105.

Väinö Niskala: Venäläinen kone lensi Alakurtin yli Hanhikosken (Ketola/Kemijärvi) suuntaan, kun sai Alakurtista kaksi Saksalaista hävittäjää kimppuunsa. Kone putosi kauheasti ulisten metsään suon rajaan.

Vilho Salo: Tapaus sattui elokuussa 1942 tai 1943. Miehistä kaksi hyppäsi laskuvarjolla.

Reijo Laitisen kokoamien tietojen mukaan tapahtumien kulku oli seuraava: Pe-2 suoritti Hanhikosken (Kemijärven) lentokentälle kaksi ampumasyöksyä ja lähti sitten matkoihinsa. Kaksi hälytyskonetta (Me BF 109) lähti pinnassa lentäen perään ja ne saavuttivat Pe-2:n Jumiskon tasalla. Toinen nousi pommittajan yläpuolelle ja toinen jäi alapuolelle. Sieltä ne sitten vuoronperään ruikkivat. Kaksi hypännyttä lentäjää käveli Aholanvaaraan, jossa suomalaispartio ampui heidät.

Kone on tehnyt ison kuopan tullessaan ja murskaantunut pahoin. Kuitenkin pojat ovat kuulemma ammuskelleet koneen konekiväärillä suolla. Vuonna 1976 paikalla alumiinipeltejä sekä muhkea kuoppa. Myöhemmin siitä on nostettu aika vaillinainen M-105 -moottorin tumppi. Kaasuttaja oli tyyppiä K-105 BP ja valmistettu vuonna 1942.


 

Vastaa

Powered by WordPress and HQ Premium Themes.